MEHILÄISMYRKKY

Mehiläismyrkky syntyy mehiläisen pistimeen liittyvistä myrkkypusseista, toisessa pussissa erite on hapanta ja toisessa emäksistä. Kun nämä tuotteet yhdistyvät pistoreaktion yhteydessä, muodostuu mehiläismyrkky. Vastasyntyneellä mehiläisellä ei ole myrkkyä lainkaan, vaan sitä alkaa erittymään myrkkyrauhaseen, kun mehiläinen alkaa syödä siitepölyä, joten jo vuorokauden ikäisellä mehiläisellä sitä on jo o,o4 mg ja aikuisella mehiläisellä sitä on 0,1 – 0,5 mg. Mehiläismyrkyn pääkomponentit on melittiini, jota myrkky sisältää noin 50% ja fosfolipaasi A2. Näiden lisäksi myrkky koostuu entsyymeistä, amiineista, aminohapoista ja sokereista.

Suoraa pistimestä mehiläismyrkky on kirkasta, hapanta nestettä, jolla on hyvin karvas maku. kuivuessaan myrkky on valkoista jauhetta. kuivunut myrkky liukenee veteen mutta ei etanoliin.
Mehiläismyrkky vaikuttaa verisuonia laajentavasti, lisää kudosten verenkiertoa ja edistää kehon oman kortisolin tuotantoa. Pieninä määrinä sillä on myös kipuja lieventävä vaikutus. Mehiläismyrkkyä käytetään kipuvoiteissa sekä reumapotilaiden kivunhoidossa, yleisin myrkyn lääketieteellinen käyttösyy on mehiläisallergian hoito.

Mehiläismyrkkyä käytetään ihonhoidossa atooppisen ihottuman ja aknen hoitoon sen tulehdusta ehkäisevien ja antibakteeristen ominaisuuksien vuoksi. Lisäksi mehiläismyrkkyä käytetään edistämään ihon uusiutumista ja sitten se sopii ihon ikääntymisen hidastamiseen sekä tiettyjen orvaskeden häiriötilojen tukihoidoksi. Mehiläismyrkky on käytössä lääkkeellisissä voiteissa lievittämään nivelkipuja ja urheiluvammoja.